Historiaa ja merkkipaaluja

1971 – Homoseksuaalisuuden dekriminalisointi

1971 rikoslaissa kumottiin vuodelta 1894 peräisin ollut laki jolla miesten ja naisten väliset seksuaaliset teot oli kriminalisoitu. Laki kuitenkin edelleen kielsi kehottamisen homoseksuaalisuuteen, eli julkinen seuranhaku oli hankalaa. Samansukupuolisten suhteiden suojaikäraja jäi myös heterosuhteita korkeammaksi.

1975 – Ensimmäiset Vapautuspäivät – Helsinki Priden alku

Nykyään Helsinki Pride on kasvanut viikon mittaiseksi suosituksi kansanjuhlaksi. Vuonna 2019 ensimmäistä kertaa Suomen pääministeri osallistui kulkueeseen, 100 000 muun ihmisen ohella. Pride sai alkunsa Seta ry:n järjestämistä vapautuspäivistä. Nykyisin pride kulkueita järjestetään ympäri Suomea, vuonna 2019 mukana olivat ainakin Lahti, Mikkeli, Oulu ja Joensuu.

1981 – Homoseksuaalisuus poistetaan tautiluokituksesta

Homoseksuaalisuuden luokittelu psykiatriseksi sairaudeksi poistui Suomessa vuonna 1981. 80-luvulla yhteisöä koetteli kuitenkin AIDS-epidemia. Tämä leimasi koko homoyhteisöä suuren yleisön silmissä, ja varmasti myös hidasti tasa-arvon edistämistyötä.

2000 – Uusi perustuslaki ja kielto syrjinnästä

Vuoden 2000 uusi perustuslaki ei erikseen ota kantaa seksuaalivähemmistöjen asemaan, mutta se sisältää 6 pykälän yleisen syrjintäkiellon: ”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”

2002 – Rekisteröidyt parisuhteet

Eduskunnan 2001 säätämä laki rekisteröidystä parisuhteesta tuli voimaan 2002. Se mahdollisti samansukupuolisille ensimmäistä kertaa suhteen virallistamisen lain näkökulmasta, ja oli siten merkittävä edistysaskel.

Rekisteröity parisuhde ei kuitenkaan vastannut täyttä avioliittoa, ja se jäi eräänlaiseksi välivaiheeksi. Uuden avioliittolain myötä uusia rekisteröityjä parisuhteita ei enää voi solmia, mutta ne kuitenkin pysyvät voimassa. Halutessaan rekisteröidyn parisuhteen voi muuttaa avioliitoksi maistraatissa.

Kaikkiaan parisuhteita ehdittiin lain voimassaoloaikana rekisteröidä noin 3500.

2017 – Sukupuolineutraali avioliittolaki

Vuonna 2017 voimaan tullut sukupuolineutraali avioliittolaki oli historiallinen paitsi seksuaalisen yhdenvertaisuuden, myös suomalaisen kansalaisyhteiskunnan ja demokratian kannalta. Laki oli ensimmäinen joka oli saanut alkunsa uuden kansalaisaloitelain mahdollistaman kansalaisten laatiman lainsäädäntöaloitteen kautta.

Kannatusilmoituksia kerättiin vuoden 2013 aikana kaikkiaan 166 851 kappaletta. Lopullisesti laki hyväksyttiin äänin 101-90. Äänestys ei noudattanut puoluerajoja tai hallitus-oppositio jakolinjaa.

Samana vuonna samansukupuolisten avioliitot laillistettiin myös muun muassa Maltalla, Saksassa ja Australiassa. Ja lisää maita liittyy joukkoon vuosittain.

2023 – Translaki eli laki sukupuolen vahvistamisesta

Suomen lainsäädäntö koskien transsukupuolisten ihmisten oikeuksia oli pahasti vanhentunut ja kansainvälisen ihmisoikeusnäkemyksen vastainen.

Uusi translaki poistaa vihdoin vaatimuksen lisääntymiskyvyttömyydestä. Täysi-ikäiset voivat jatkossa vahvistaa sukupuolensa ilman lääketieteellistä prosessia. Mukaan saatiin myös lausuma jossa transnuorten asemaa koskevaa lainsäädäntöä tullaan arvioimaan.

Seta ry. – Suomalainen ihmisoikeusjärjestö

Merkittävin ja tunnetuin seksuaalista tasavertaisuutta ajava ja LGBT+-kulttuuria edistävä järjestö suomessa on Seta ry. Se toimii kattojärjestönä useille muille yhdistyksille, joista osa on valtakunnallisia, osa toimii tietyllä maantieteellisellä alueella. Alueellisia järjestöt kattavat koko maan Ahvenanmaalta aina Rovaniemelle saakka.

Tämän lisäksi Setalla on kannatusjäseniä, joiden joukossa on runsaasti muun muassa ylioppilaskuntia ja puolueiden nuorisojärjestöjä. Valatakunnalliset jäsenjärjestöt ovat:

  • Dreamwear Club ry, perustettu tranvestiittien ja heidän läheistensä järjestöksi
  • H.O.T. ry, seksuaali– ja sukupuolivähemmistöjen liikunta- ja urheiluseura
  • Kansallinen sateenkaariryhmä – Kasary ry, Kookomuksen läheisjärjestö
  • Mummolaakso ry, lesbot, bi-naiset ja ikääntyneiden palvelut
  • Polyamoria – Monisuhteisuusyhdistys ry, tietoa polyamoriasta ja yhteistoimintaa
  • Regnbågsankan rf, suomenruotsalainen HBTIQA+ järjestö
  • Sateenkaariperheet ry, sateenkaariperheiden tukiryhmä ja edunvalvonta
  • Sateenkaariyhdistys Malkus ry, hengellistä ja henkistä hyvinvointia
  • Translasten ja -nuorten perheet ry, tranlasten ja -nuorten oikeudet

Kattoärjestö puolestaan kuuluu kansainväliseen ILGA:an eli International Lesbian, Gay, Bisexual, Trans and Intersex Associationiin.